Taisto Lehtinen, 70

Taisto Lehtinen, 70

“Perheelle se oli kovempi paikka, aikuinen poika ja vaimo ottivat sen vakavammin. Epätietoisuus, että mitä tämä sitten tarkoittaa.”

Toinen lääkäreistä oli sitä mieltä, että leikataan, toinen, että sädehoito voisi olla parempi.

Kävin vielä vertaistukiryhmässä selvittämässä itselleni, kumpi se pitäisi olla. Mielestäni se vertaistukiryhmä oli erinomainen. Siellä oli kaksi kaveria, jotka olivat kokeneet sädehoidon ja kaksi leikkaushoidon. He kertoivat omia kokemuksiaan. Leikkauksessahan on sukupuolinen kyvyttömyys hyvin lähellä. Se siinä vaivasi. Että tässäkö tämä nyt oli. Sekin oli osittain varmaan vaikuttamassa siihen, että valitsin sädehoidon.

Sädehoito alkoi elokuussa 2007. Pari kuukautta ravattiin siellä syöpäklinikalla, neljänäkymmenenä eri kertana, arkipäivinä. Alkuun ei tuntunut missään, mutta loppua kohti alkoi tuntua, että jotakin on tapahtumassa. Olin sädehoidon jälkeen väsynyt pari kolme kuukautta. Se oli ihan siinä loppuvaiheessa työuraa. Samana vuonna 2007 jäin myös eläkkeelle Finnairin tekniikasta.

Olihan se järkytys se diagnoosi. Perheelle se oli kovempi paikka, aikuinen poika ja vaimo ottivat sen vakavammin. Olen ymmärtänyt eri tahoilta, että aviopuolisoiden hätä on se suurin. Epätietoisuus, että mitä tämä sitten tarkoittaa.

Oltiin vaimon kanssa yhdessä syöpäklinikan onkologilla, ei ollut mitään kiirettä, pitkään keskusteltiin. Hän kävi hyvin perusteellisesti läpi tämän sairauden. Syöpäklinikalla saa mielestäni hyvää palvelua. Tuntuu, että avoimesti kerrotaan, mistä tässä on kysymys ja mitä siitä seuraa. Siinä on se, että kummallekin tulee kerrottua se sama juttu. Voi sitten jälkeenpäin verrata, miten toinen ymmärsi sen. Tavallaan toivoisin urologeiltakin vielä monisanaisempaa selitystä asiasta.

Tottakai sairaudet muuttavat ihmistä. On sellaisia potilaita, jotka kokevat, että heidän kohdallaan on tapahtunut hoitovirhe ja he hakevat siihen ikään kuin hyvitystä tavalla tai toisella. Vaikka se ei olisi muuta kuin anteeksipyyntö. Sitä he hakevat koko loppuelämänsä. Elämä muuttuu sellaiseksi, että eletään sairauden kautta. Olen tästä pyrkinyt pois. Siinä voi katkeroitua esimerkiksi siihen, että miksi minulle on tällaista tullut. Ei maailma ole oikeudenmukainen – ei aina, mutta joskus.

Ei tämä sairaus jalosta ihmistä.

Vantaalaisella Taisto Lehtisellä diagnosoitiin eturauhassyöpä vuonna 2006, ulkoinen sädehoito tehtiin vuonna 2007.

About the Author